Miksi vesi rentouttaa?
Iho on suurin elimemme, noin 15 % ruumiinpainosta. Iho heijastaa yleistä terveydentilaamme ja ihon kautta voimme myös vaikuttaa hyvinvointiimme. Iho on tärkeä elimistön kuona-aineiden poistaja. Se on myös tiedonvälittäjä. Ihoa peittää laaja hermopääteverkosto, jonka avulla iho aistii ja lähettää viestejä keskushermostoon. Ihon kautta tunnemme, jos on kylmä tai kuuma, sileää tai karheaa, kutinaa tai kipua. Kun rentoudumme vedessä, iho aistii veden lämmön, paineen, märkyyden, virtauksen ja mielihyvän.
Ihmiskunnan historiassa vettä on usein pidetty maagisena elementtinä. Useat kulttuurit ovat pitäneet vettä kaiken olevaisuuden elämännesteenä — salaperäisenä, mahtavana ja pyhänä aineena, joka ylläpitää elämää. Vesi on aina kantanut sekä kuoleman että elämän mahdollisuuksia. Vesi kiehtoo ihmismieliä ja jokaisella ihmisellä on tunteita vettä kohtaan. Miksi näin on, sitä ei ole selvitetty. Vesi säilyttää salaperäisyytensä tässäkin asiassa.
Lämmin vesi rentouttaa
Sekä vesi että lämpö rentouttavat ihmistä. Yhdessä niiden rentouttava vaikutus kertautuu. Toisaalta kylmä vesikin aiheuttaa rentouttavan jälkivaikutuksen monille. Avantouimareilla voi neljäasteisen kylmäkaraisukylvyn jälkeen olla ainutlaatuisen rentoutunut olo. Uintiretki järvessä, meressä tai joessa voi rentouttaa myös, vaikka vesi olisikin viileää. Luotouintiin liittyvät moninaiset esteettiset elämykset ja suomalaisille vielä vesistöihimme liittyvä kohonnut kansallistunne lisäävät luontouinnin rentouttavaa vaikutusta.
Uimahallien vesi on usein 26 — 28-asteista. Opetus- ja lastenaltaissa vesi on joskus lämpimämpikin, 28 — 30-asteinen. Pore-, vesihieronta- ja terapia-altaiden tyypillinen lämpötila on 30 — 37°C. Mitä kylmempää vesi on, sitä enemmän pitää ihmisen siinä liikkua, ettei tule kylmä. Liikkuessa lihakset tuottavat lämpöä. Passiivinen vesirentoutus edellyttää 35°C lämpötilaa, koska palellessa ei pysty rentoutumaan.
AquaHarmonissa riittävä veden lämpötila useimmilla on 30-31 –asteista, mutta tämä vaihtelee eri henkilöillä, koska ihmisten kokemukset itselleen sopivista lämpötiloista ovat yksilöllisiä. Tämä johtuu lämmönsäätelystä ja ympäristötekijöistä. Erityisesti reumaa sairastavat, halvaantuneet, tuki- ja liikuntaelinoireiset, pienet lapset ja vammaiset toivovat lämpimämpiä uimahallivesiä ja hyötyvät niistä. Veden lämmittäminen on kuitenkin kallista. Kustannus — hyöty -pohdintojen jälkeen uimahallivesien lämpötiloissa on suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja. Lämpimällä vedellä saisi kuitenkin lisäkävijöitä. Lämmin vesi vetääkin lomailijoita kylpylöihin ja aurinkorannoille.
Miksi vesi rentouttaa?
Iho on suurin elimemme, noin 15 % ruumiinpainosta. Iho heijastaa yleistä terveydentilaamme ja ihon kautta voimme myös vaikuttaa hyvinvointiimme. Iho on tärkeä elimistön kuona-aineiden poistaja. Se on myös tiedonvälittäjä. Ihoa peittää laaja hermopääteverkosto, jonka avulla iho aistii ja lähettää viestejä keskushermostoon. Ihon kautta tunnemme, jos on kylmä tai kuuma, sileää tai karheaa, kutinaa tai kipua. Kun rentoudumme vedessä, iho aistii veden lämmön, paineen, märkyyden, virtauksen ja mielihyvän.
Ihmiskunnan historiassa vettä on usein pidetty maagisena elementtinä. Useat kulttuurit ovat pitäneet vettä kaiken olevaisuuden elämännesteenä — salaperäisenä, mahtavana ja pyhänä aineena, joka ylläpitää elämää. Vesi on aina kantanut sekä kuoleman että elämän mahdollisuuksia. Vesi kiehtoo ihmismieliä ja jokaisella ihmisellä on tunteita vettä kohtaan. Miksi näin on, sitä ei ole selvitetty. Vesi säilyttää salaperäisyytensä tässäkin asiassa.
Lämmin vesi rentouttaa
Sekä vesi että lämpö rentouttavat ihmistä. Yhdessä niiden rentouttava vaikutus kertautuu. Toisaalta kylmä vesikin aiheuttaa rentouttavan jälkivaikutuksen monille. Avantouimareilla voi neljäasteisen kylmäkaraisukylvyn jälkeen olla ainutlaatuisen rentoutunut olo. Uintiretki järvessä, meressä tai joessa voi rentouttaa myös, vaikka vesi olisikin viileää. Luotouintiin liittyvät moninaiset esteettiset elämykset ja suomalaisille vielä vesistöihimme liittyvä kohonnut kansallistunne lisäävät luontouinnin rentouttavaa vaikutusta.
Uimahallien vesi on usein 26 — 28-asteista. Opetus- ja lastenaltaissa vesi on joskus lämpimämpikin, 28 — 30-asteinen. Pore-, vesihieronta- ja terapia-altaiden tyypillinen lämpötila on 30 — 37°C. Mitä kylmempää vesi on, sitä enemmän pitää ihmisen siinä liikkua, ettei tule kylmä. Liikkuessa lihakset tuottavat lämpöä. Passiivinen vesirentoutus edellyttää 35°C lämpötilaa, koska palellessa ei pysty rentoutumaan.
AquaHarmonissa riittävä veden lämpötila useimmilla on 30-31 –asteista, mutta tämä vaihtelee eri henkilöillä, koska ihmisten kokemukset itselleen sopivista lämpötiloista ovat yksilöllisiä. Tämä johtuu lämmönsäätelystä ja ympäristötekijöistä. Erityisesti reumaa sairastavat, halvaantuneet, tuki- ja liikuntaelinoireiset, pienet lapset ja vammaiset toivovat lämpimämpiä uimahallivesiä ja hyötyvät niistä. Veden lämmittäminen on kuitenkin kallista. Kustannus — hyöty -pohdintojen jälkeen uimahallivesien lämpötiloissa on suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja. Lämpimällä vedellä saisi kuitenkin lisäkävijöitä. Lämmin vesi vetääkin lomailijoita kylpylöihin ja aurinkorannoille.